Mihinköhän mun kesäkuun päivitykset on taas jääneet... onhan tässä kuitenkin ehtinyt vaikka ja mitä tapahtua. Ensimmäinen viikonloppu meni miehen työkaverin 5-kymppisiä juhliessa, minkä jälkeinen viikko meni siitä seuranneita univelkoja paikkaillessa. Mitäs lupauduin kuskiksi, vaikka olisi porukka varmaan hotelliin taksillakin löytänyt.

Neuvolassakin tuli taas pyörähdettyä. Mulla on kyllä ihana neuvolaterkkari . Se ei koskaan mussuta mistään ja muutenkin on jotenkin niin avarakatseinen. RV 30+2:lla painoa oli tällä kertaa tullut +500g/vko, paineet 114/72 ja Hb 131. Kohdunpohjan korkeus oli alkanut suunnata keskikäyrää kohti, ollen 28,5. Kai tuohon mahaan on jo tottunut, kun ei siihen itse osaa niin kiinnittää huomiota. Sen sijaan muiden ihmisten saattaa huomata joskus ohimennen mahan seudulle vilkaisevan, mikä tuntuu aika hassulta. Ja sen verran tuo taitanut tässä viime päivienkin aikana kasvanut, että suihkussa sheivailut sai jo tehdä "käsikopelolla", enää ei oikein pysty mahan ohikaan kurkkimaan.

Tällä viikolla tuli myös päätös Kelasta äitiysrahasta. Moninaisten laskelmien perusteella hain uudet verokortit äitiysloman aikaista palkkaa ja Kelan etuutta varten. Veroprosentti tipahti 5,5%:iin . Tuli hieman yllätyksenä, mutta alkuvuoden olen veroja maksellutkin huomioimatta työmatkavähennyksiä, joita tulee aika hulppeasti kun päivittäin 150km tuota ajoa yhteensä tulee. Mutta käytännössä tää tarkottaa sitä, että äitiysrahastakin jää loppuvuonna käteen yhtä paljon kuin palkasta nyt, jee! Tarvinnee kuitenkin säästää siitä ensi vuoden varalle, koska jos vuoden 2010 loppupuolisko oisi tarkoitus viettää hoitovapaalla, tulee kuukausittainen tulo meikämammalla olemaan silloin hurrrjat vajaa 400€. Onneksi muuttivat kotikunnassamme kuntalisän säädöksiä niin, että sitä saisi jo yhdestäkin hoidettavasta 1,5-vuotiaaksi. Eihän tuo ole kuin muistaakseni 150€ ja sisältyy jo laskemaani aiempaan summaan, mutta parempi sekin kun ei mitään. Ihan vuoden vanhaa natiaista en kuitenkaan haluaisi vielä päivähoitoon laittaa ja ehkäpä kevään 2011 suhteenkin saadaan miehen ainakin toistaiseksi joustavien työpäivien sekä ehkäpä myös silloin jo eläkkeellä olevan isäni eli papparaisen avustuksella kuviot sovittua parhainpäin. Kuka ties saatan tietysti olla jo itsekin ensi kesänä kypsä kotiäitiyteen, mutta tuntuu hyvältä olla edes jonkinmoinen suunnitelma tehtynä, jos ja toivottavasti kun näin ei käy.

Työmotivaatio ei ole ainakaan tällä hetkellä enää pitkään aikaan kattoja hiponut. Töissä on ollut meneillään (joka toisvuosittainen) organisaatiomuutos, mikä ajoittuu tällä kertaa juuri tähän kesään ja lomille jäämiseeni, joten töiden määrästäkään ei ole stressiä ollut, kun tiimit ja vastuut ovat olleet vielä melko auki. Töihin olen jaksanut raahautua, mutta työpäivän ja koneella istumisen jälkeen on olo ollut aika naatti, vaikka periaatteessa mitään raskasta ei olekaan tullut tehtyä. Hemoglobiinikin oli noussut alkuarvoja paremmaksi varmaankin Retaferin syönnin ansiosta, joten anemiastakaan ei ole kyse. Kaipaisin niin jo lomalle, niin että saisi tehdä kaiken omien aikataulujen mukaisesti. Nukkua rauhassa pitkään, käydä ehkäpä aamukävelylläkin kesäisessä luonnossa, kierrellä kirppiksiä (vaikka oikeastaan kaikki hankinnat vauvallekin on tullut jo tehtyä). Niin ja tietysti pestä ne vauvanvaatteet ja ikkunat. Noh, tänään TJ10 ja niistäkin taidan kumpanakin viikkona pitää yhden etäpäivänä, että eiköhän tämä loppuaika mene vaikka päällään seisten.

Kelan päätöksen ohella tuli myös äitiyspakkaus, jota päästiinkin jo eilen ihastelemaan. Pitäisi tehdä inventaario noista vaatteista, tässä kun työkaverikin kauppasi vauvanvaatteita ja veljen luona pitäisi myös käydä pahvilaatikkoja penkomassa, josko sieltä lähtisi jotain lainaan. Pitänee olla vaan miehelle ihan hys-hys, sen mielestä kun vauvat ei juurikaan vaatteita tarvitse. Ihan pikkuisia 50- ja 56-senttisiä ehdin jo muutaman eräältä toiselta työkaverilta ostaa ja hyvä niin, äitiyspakkauksesta kun nuo uupuivat lähes täysin. Ja miehen kanssa kun olemme molemmat olleet syntyessämme 50cm pitkiä, joten tuskin mitään jättiläistä on tästäkään jässikästä odotettavissa, ainakaan pituuden perusteella. Olen myös kerännyt miehelle isyyspakkausta ja koska siihen ostamani bodykin saapui tänään, saisin sen varmaan kasaan nyt viikonloppuna. Vielä pitäisi käydä kaupasta nappaamassa siihen paketti pienintä kotoa kertisvaippoja (mies kun on koko ajan naputtanut noista hommaamistani kestovaipoista, joita aion myös laittaa isyyspakkaykseen yhdet ), samoin elintarvikkeet kuten Sisut ja energiajuomat puuttuvat vielä. Tässä vielä kuva tuosta bodysta...

 

Kunnon maratonpäivityksen jälkeen lieneekin sopivaa jättää romaanin kirjoittaminen sikseen ja suunnata juhannuksen viettoon . Toistaiseksi ainakin ulkona näyttää yhä aurinkoiselta. Matkahaaveet kauemmaksi jäivät sikseen ja suunnitelmissa olikin lähteä jonnekin luontoon telttailemaan/laavuilemaan, mutta sen verran epävarmalta nuo säätiedotteet ovat näyttäneet, että saattaa jäädä sikseen. Mies ehdotti jo anoppilassakin eli äidillään käyntiä, mutta sitä ajatusta vielä hieman sulattelen... Itse tulen kyllä anopin kanssa toimeen, mutta hänen ja miehen välistä kinailua en niin välttämättä haluaisi kuunnella, ellei pakko ole.