Kas näin. Nauha on katkaistu ja shampanjapullot rikottu blogin kylkeen. Matka alkakoon! Cool Tai no - matkahan on alkanut jo aikoja sitten. Käytännössähän ajanlasku alkoi edellisistä kuukautisista 11.11.2008, minkä mukaan nyt elellään jo 9. raskausviikkoa. Jos vielä tosin edes uskaltaa sanoa "jo". Eihän minulla ole edes varmuutta, että tuolla sisällä jokin on oikeasti saanut alkunsa. Se jääneekin selvitettäväksi. Ensi viikolla on ensimmäinen neuvolakäynti, mutta ensimmäinen ultra on vasta 9.2.2009.

Monihan käykin tässä vaiheessa varhaisultrassa, mutta itse en ole kokenut tuota mitenkään niin välttämättömäksi. Vaikka tässä vaiheessa mikään ei liene niin varmaa kuin epävarma, en ole jaksanut hirveästi piruja seinille maalailla Päättämätön. Jos tämän raskauden on tarkoitus kestää, sen varman ehtii toteamaan myöhemminkin. Jos taas ei, ehkä uuden elämän edellytykset eivät tällä kertaa olleetkaan vielä kunnossa. Tuon sain jo kokea melko konkreettisesti, kun 3 viikkoa pidemmällä raskaana olleella ystävälläni todettiin keskenmeno vuodenvaihteessa. Mutta ehkäpä ystäväni luonteva suhtautuminen asiaan on saanut aikaan sen, etten minäkään osaa turhia suotta ennalta pelätä.

Kaikenkaikkiaan vointini on ollut alusta asti melko hyvä, ainakin tähän asti. Väsymyksestä en ole juuri joutunut kärsimään, sillä olin vasta vajaan 3 viikon joululomalla, jolloin sai akkuja ladattua ja univelat kuitattua. En ole joutunut kertaakaan oksentamaan, vaikka pientä kuvotusta toisinaan onkin ollut ja maku- ja hajutottumukset ovat hieman aiemmasta muuttuneet. Ulospäinkään raskautta ei varmaankaan vielä huomaa, lukuunottamatta kuppikoolla kasvaneita rintoja. Nekin on tainnut noteerata vasta ainoastaan oma mies, hyvä niin Silmänisku . Näin töissä koneen ääressä istuessa on tosin joutunut farkkujen ylimpiä nappeja aukomaan, mutta sentään muuten samat vaatteet yhä päälle menevät. Noh, eletään päivä kerrallaan ja nautitaan tästä hyvästä olosta vielä kun voi! Hymy